sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Talven kenraaliharjoitus

Toissa viikolla talvi kävi käväisemässä. Lämpötila oli nollassa ja tuuli hyysi. Kokeilin itsekin istua maassa (lue: painin Eekin kanssa yrittäen saada hanskoja takaisin käteen), ja se tuntui jäätävän kylmältä. Tiita riemastui saadessaan pukea talvihaalarin päälle. Eeki korkeintaan pitkin hampain hyväksyi. Suunnittelin pakkaavani välikausivaatteet pois eteisestä muovilaatikoihin vaatehuoneeseen.

No, se siirto jäi tekemättä, kun talvi kesti näin aluksi vain viikon. Tämä viikko on taas ollut lämmin kuin lehmän henkäys. Päivisin on jopa +15 C. Säätiedotuksen mukaan plus kympissä mennään ensi ja sitä seuraavakin viikko. Siispä välikausivaatteiden sijaan sinne vaatehuoneeseen siirtyivätkin taas topat. Niitä onkin kahdelle lapselle varmaan vähintäänkin riittävä määrä. Pikatalvi paljasti tosin heti pieniä puutteitakin, joista osa on jo paikattu, esimerkiksi Eekille on löydetty pienet mustat Kuomat kirpparilta ja istuvammat toppahanskat Pompdeluxilta.

Tiitan pikatalven asu oli Traderasta uudenveroisena löytynyt viime vuoden Molo Polaris Snow Denim. Koko 104 cm istuu hyvin 99 cm pituiselle Tiitalle. Farkkukuosi on mielestäni tässä talvihaalarissa kauniimpi kuin Molon vaaleammassa farkkukuosisessa välikausihaalarissa. Kuosi on siitä kätevä, että siihen sopivat monenlaiset asusteet. Monipuolisuutta yrittää vähän rajoittaa räikeän oranssi vuori, mutta siitä ei kuitenkaan päällä ollessa näy kuin häivähdys hupussa. Ilmeisesti tämän vuoden vastaavassa haalarissa on neutraalimpi tumma vuori.


Asusteina toimivat Pompdeluxin fleecevuorinen Ada-pipo (fb-kirppikseltä) ja saman merkin fleecevuoriset lapaset. Tuo pipo on mielestäni tosi söpö. Koko 54 cm sopii hyvin Tiitan 54 cm päähän. Kenkinä on nyt ollut Crocsin talvikengät, joista Tiita tykkää, koska ne ovat kevyet, värikkäät ja helppo pukea jalkaan. Miinuksena se, että näköjään haalareiden jalkalenksut eivät pysy niissä paikoillaan.

Kolmesta talvihaalarista varmaan ainakin yksi on ylimääräinen, mutta mikä se olisi? Farkkuinen on kaunis ja monipuolinen ja sopii hyvin myöhemmin Eekillekin. Molon neonpinkissä Pantherissa (104 cm, fb-kirppikseltä) lapsi erottuu ruuhkaisemmassakin pulkkamäessä, eikä lumiauran kolaamien jäisten soraisten lumikasojen konttaaminen haittaa mitään, kun polvet ovat jo valmiiksi väriltään kuluneet. Hieno rönttähaalari siis. Ticketin 98 cm Flower Print (fb-kirppikseltä) olisi siis kenties se ylimääräisin, mutta se on Tiitan ja miehen suosikki ja minustakin ihana.

Kaikissa haalareissa on muuten jalkalenksut, vaikka niitä ei nyt kuvassa näykään.

Talvihanskoista: Täksi talveksi en hankkinut Molon hanskoja, koska ne olivat viime talvena niin kylmät pienelläkin pakkasella. (Tosin parit on vielä viime talvesta jäljellä, koska nollakelillehän ne käyvät.) Sen sijaan kokeilen monta muuta eri merkkiä, mm. Pompdeluxia, Elsa Pitkäsiä, Mini A Turea, Cupcakea ja Lindbergin nahkahanskoja. Kaikki on haalittu kirppiksiltä ja fb-kirppiksiltä paitsi Pompdeluxin tämän talven hanskat. Lisäksi kirppikseltä löytyi myös merinovillaiset aluslapaset. Tänä talvena ei pitäisi käsien palella.

Päähineistä: Farkkuhaalarin kanssa kuvassa on Racoonin fleecevuorinen neulekypärämyssy (Freddy). Ostin sen Minimintin alesta Eekille ja muistelenpa etsineeni mitoituksesta tietoja netistäkin, mutta päädyin silti liian isoon. Kypärämyssy on kuitenkin kiva, joten se päätyi sitten Tiitan laatikkoon. Koko 4-6 v. on siis aivan liian iso Eekin 51 cm päähän ja sopiva Tiitan 54 cm päähän. Keskimmäisessä kuvassa on Molon mustavalkoinen fleecevuorinen neulekypärämyssy (fb-kirppikseltä). Koko on 3-5 v. Samankokoinen Molon Itzak Bumber -hattu taas sopii Eekin 51 cm päähän juuri ja juuri, joten tuo Tiitan Panther-värinen hattu (nettikaupan alesta) on kokoa 6-8 v. Se on Tiitan mukaan hieno moottoripyöräkypärä.

Eekin haalari lumettomille keleille on fb-kirppikseltä ostettu Molo Polaris Skydiver 86 cm, kuin uusi. Haalari sopii 82 cm pituiselle Eekille hyvin. Meillä on myös samankokoinen Pyxis-mallinen haalari, mutta tämä Polaris sopii ainakin hoikalle paremmin. Fb-kirppiksellä tuli myös vastaan uusi tämän vuoden Itzak Bumber -hattu, koko 3-5. Sini-oranssi hattu näytti kuvassa kovin samalta kuin tuo Skydiver, mutta väri oli muistaakseni nimeltään Atomic Blue. Mikä ero niillä on? Otin riskin ja ostin hatun. Hattu on silmääni tismalleen samanvärinen kuin Skydiver-värinen haalari. Molon tähtikuosinen kypärämyssy (Traderasta) on kokoa 1-2 v ja sopiva Eekin 51 cm päähän. PO.P:in musta hattu (Traderasta) on 48/50. Elsa Pitkäsen lämpimiksi kehutut hanskat löytyivät kirppikseltä.


Lumisille keleille on sitten arempivärinen Molo Pyxis Sub Yellow 86 cm (uudenveroinen Traderasta). Ostin keltaisen siis ensin, ja sitten tuli mieleen, että alkutalveksi olisi hyvä jokin toinen väri. Ostin haalarin kaveriksi alesta tuon Racoonin Freddy-kypärämyssyn, joka osoittautui siis aivan liian isoksi. Se siis siirtyi Tiitalle, mutta tilasin myös Eekille sitten toisesta alesta pienemmän koon.


Villakangashaalari on Mini Rodinin viimevuotinen. Moni tuntuu kaihtavan sitä sen takia, että materiaali on villakangasta verrattuna esimerkiksi noihin Molon 10 000 vesipilarin haalareihin, mutta villa kuitenkin hylkii kosteutta. Itsellänikin on talvella ollut vuosikaudet villakangastakki, enkä ole kastunut. Tietystikään en ole pahemmin maassa kieriskellyt, mutta eipä tuo materiaali kuitenkaan heti imaise märkää eikä ainakaan ota itseensä pienestä lumisateesta. Itse asiassa Eeki meni se päällään toissa viikon talvena lätäkköön hetkeksi istumaan (kunnes riensin nostamaan pois) eikä kastunut.

H&M:n ruskea 92 cm parkatakki on viime vuoden väriä ja löytyi Traderasta. Tälläkin hetkellä H&M myy poikien puolella samanlaisia mutta eri värisiä. Tuo ruskea lienee kuitenkin suosikkini. Koko 92 cm on vähän turhankin reilu ja ulottuu Eekiä polviin, mutta se on muistaakseni pienin koko ja on onneksi kuitenkin käyttökelpoinen. En ole paneutunut etsimään toppahousuja, koska ajattelin takkia sellaisille reissuille, jolloin Eeki istuu vyötäröään myöten lämpöpussissa rattaissa.

Mietin, hankkisinko Tiitalle vielä samanlaisen tai samankaltaisen H&M:n parkan tai sitten Mini Rodinin skottiruutuisen villakangastakin. Kaupassa olisi näppärä, jos tarvitsisi riisua vain takki, ja toisaalta juhliin mennessä takki olisi haalaria tyylikkäämpi vaihtoehto. Pitäisikö sitten hankkia vielä toppahousutkin? Liikumme jalan tai julkisilla, ja aina tulee kuitenkin vastaan joku houkutteleva lumikinos, tai lapsi vetää lipat jäällä, jonka päällä on vettä, eli siinä sitä sitten oltaisiin märin farkuin, vaikka olisivat kuinka vuorilliset.

Eli: Takki vaiko ei? Eekin haalariin mätsäävä ruudullinen villakangastakki vai H&M:n parka? Sama ruskea vai erivärinen? Ja mikä takin kanssa kävisi housuiksi?

lauantai 19. lokakuuta 2013

Eeki 1,5 vuotta

3-vuotias sisko kutsuu veljeään edelleen nimellä Eeki. Eeki onkin minusta hauska nimi. Myös äitini pitää siitä, koska se tulee kuulemma hänen isänsä nimestä Erkki, vaikka sitähän sisko (joka kutsuu itseään nimellä Tiita) ei tiedä. Ajattelinkin vastedes käyttää näitä nimityksiä sisaruksista. Voi olla, että Eeki itse kutsuu itseään nimellä Shiaa, koska hän toistelee sitä paljon ja Tiitakin kutsui häntä viime vuonna Chihuahuaksi ("Shi-vauva").

Eeki täytti vastikään 1,5 vuotta. Tällä viikolla oli myös 1,5-vuotisneuvola. Eeki on keskimittainen ja hoikka. Hän osasi piirtää viivoja ja rakentaa palikkatornin. Hän ei edelleenkään hätkähtänyt rokotuksista. Tosin laastaria ei olisi sen jälkeen saanut laittaa. Hänen käyttämiinsä sanoihin lukeutuvat ainakin mamma, pappa, äiti, hei hei, tack tack, hei hei, nej, ei, nam nam, titta, där, titta där, Tiita, mmmm (= halataan), sssss (= ota syliin). Terveydenhoitaja tuumi, että olisi hyvä aloittaa päivähoito, josta löytyisi samanikäisiä kavereita, mutta luulen kuitenkin, että isosiskosta on seuraa tarpeeksi. Lähellä asuva serkku on suunnilleen samanikäinen, ja eivätpä nuo pienet serkukset ole toisiaan juuri noteeranneet. Kielenkehityksellekin päivähoito olisi kuulemma hyväksi, mutta kai nykytilanne on vielä ihan normaali 1,5-vuotiaalle, vaikka jotkut tietysti puhuvatkin samanikäisinä jo lausein. Otaksuisin, että vielä ehtii hyvin.

Keskustelut Eekin kanssa menevät usein näin:

Minä: - Onko hauskaa?
Eeki: - Ei.
Minä: - Ai ei? Onko kurjaa?
Eeki: - Ei!
Minä: - Onko sitten tylsää?
Eeki: - Ei.
Minä: - Onko ihan tavallista?
Eeki: - Eijei.
Minä: - Ei ole hauskaa eikä tylsää?
Eeki: - Ei.
Minä: - Vaihdettaisiinko puheenaihetta?
Eeki: - Ei (nauraa).

Nämä keskustelut Eekin kanssa ovat minun ja miehen huvituksia. Tiitaa ne joskus harmittavat.

Minä: - Haluatko lähteä ulos puistoon liukumäkeen?
Eeki: - Ei!
Tiita: - JOO, EEKI, JOO! Joo puistoon!

Ihmiseksi, joka on juuri oppinut kävelemään, Eeki viettää päivästään paljon aikaa lattialla ja maassa maaten. Oheistoimintaan kuuluu potkiminen, heittäytyminen, pään takominen lattiaan, kirkuminen ja ein tai nej'n huutaminen. Reaktion saa aikaan melko lailla mikä tahansa, erityisesti menopelien jumittaminen johonkin esteeseen. Tilanteen rauhoittamiseksi varastoon on jo viety potkuauto ja taaperokärryt, seuraavaksi sinne lähtee leikkiostoskärry. Eeki kyllä tyyntyy nopeasti eikä huuda kauaa.

Menopelien lisäksi suosikkileluihin lukeutuvat pikkuautot, junat, legot, tietokoneet, pallot, huuliharppu ja lavuaarin tulppa, jonka voi löytää mistä tahansa muualta paitsi vessasta. On ollut jännä huomata, että Eekiä ei lainkaan kiinnosta pehmolelut ja pienet figuurit, joita Tiita on pienestä asti kanniskellut mukanaan. Tiitan harmiksi Eeki tykkää leikkiä nukkekodilla ajelemalla huoneissa leikkiautoilla. Myös legopalikat ovat autoja, joita Eeki työntää lattialla suullaan päristen. Meillähän siis ei edes ole autoa.

Tyypillisiä paikkoja: maassa mullittelemassa, autoilemassa nukkekodissa ja mamman sylissä.

Erona siskoon on sekin, että Eeki haluaa tehdä asioita itse. Samanikäistä Tiitaa sai ja pitikin syöttää ja pukea, mutta Eeki haluaa syödä itse, pukea itse (taidoissa vielä tietysti puuttuu) ja riisua itse. Bodyt ja haalarit ovat tarpeen, koska Eeki on varsin näppärä riisumaan itseltään housut ja vaipan ja pissaamaan lattialle.

Yhdessä sisarukset muun muassa laulelevat paljon. Sanoista ei ihan saa selvää, mutta melodiat ovat Eekilläkin hallussa. Eekin suosikkeihin lukeutuu ainakin Hämä-hämähäkki viittomineen. Monesti vieraatkin ovat ulkona tulleet kommentoimaan lasten laulua. Tiita hymyilee takaisin, mutta Eeki piilottaa ujona kasvonsa. Vieraita ihmisiä hän siis arastelee, mutta muita pelkoja ei ole. Tiita on tietysti Eekin tärkeä leikkikaveri, joskin eripuraakin syntyy. "Jag älskar Eeki", Tiita sanoo usein. Eeki ei osaa sanoa samoin, mutta tykkää kyllä halailla ja pussailla siskoaan. Hän tulee myös mielellään vanhempiensa syliin istumaan, ja tuota "mmmm" eli "halataan" ja "sssss" eli "syliin" kuullaankin monta kertaa päivässä.

torstai 10. lokakuuta 2013

Bryggartäppan - vanhaa Södermalmia lapsille

Pitää varmaan jossakin vaiheessa kirjoittaa uusiksi joskus aiemmin laatimani postaus Södermalmin kierroksesta. Kirjoituksessa painottui shoppailu, mutta löytyy Södermalmilta lapsillekin sopivaa ajanvietettä.

Löysimme soman Bryggartäppan-puiston läheltä Skanstullin metroasemaa (linkin kautta löytyy tarkempia tietoja ja kartta). Pienet rakennukset - muun muassa asuintalo, sepän paja, taverna, navetta ja kanala - oli tehty muistuttamaan 1800-luvun loppupuolen Södermalmia. Esimerkiksi reitti liukumäkeen oli herttainen: ensin lapset menivät ovesta sisään ja leikkivät hetken keittiössä, sitten kiipesivät kapeat portaat ylös makuuhuoneeseen, jossa he lepäilivät hetken sängyssä, sen jälkeen huhuilivat ikkunasta, kunnes sitten konttasivat liukumäkeen ja laskivat alas.


Hiekkalaatikon vieressä oli pieni kioski, jossa saattoi myydä leipomiaan hiekkakakkuja. Pikku puistosta löytyy myös puinen labyrintti ja hevonen rattaineen.

 

H&M All For Children

Tätä on odotettu! Ainakin minä saatoin jo kuvitella kaksi pientä merten kauhuani kolmikolkkahatuissaan ja saappaissaan, joten olin tänään tiukasti asemissa odottamassa H&M:n All For Children -malliston julkaisemista. Malliston tuloista 25% menee Unicefille.


Sain onneksi suunnilleen kaiken haluamani, vaikka saappaat näkyivät hupenevan kovaa vauhtia. Kaupoista näitä vaatteita saattaa nettisivun mukaan löytää pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereelta ja Turusta, Ruotsistakin tietysti useammasta paikasta, jotka ovat listattuna osoitteineen puljun nettisivuilla. Myös ranskalainen Little Fashion Gallery -nettikauppa ilmoittaa alkavansa myydä mallistoa tänään. Olen kytännyt myös heidän nettisivuaan varmuuden vuoksi, mutta vielä vaatteita ei ole siellä näkynyt. Kas, nyt tätä kirjoittaessani lne ilmaantuivatkin sivuille. Ja oho, halvemalla kuin H&M:n sivuilla. Olen tuolta tilannut ja saanut vaatteeni vaikeuksitta, joskin postimaksuista pulitin pitkän pennin. Tällä kertaa kuitenkin näyttäisi olevan niin, että sen minkä postimaksuissa menettää, niin noissa vaatteissa säästää. Tosin ainakin tällä hetkellä vielä valikoima Little Fashion Galleryn sivuilla on pienempi: ei löydy esimerkiksi tummansinisiä polvihousuja.

Onko teille tulossa näistä mitään, ja jos, niin mihin käyttöön? Mitkä olivat hittejä, mitkä huteja ja miksi?

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Muumi-diskossa

Kävimme viime viikolla taas Helsingissä päiväristeilyllä. Olisi kiva välillä käydä myös Turussa, mutta Helsingin-paateilla on lyömätön aikataulu verrattuna turkulaisiin. On hieman eroa siinä, meneekö laivan pallomereen kello 17 vai kello 20-21, puhumattakaan siitä, millaista on nousta lasten kanssa aamulla ennen kukonlaulua verrattuna Helsingin-laivojen saapumisaikaan noin kello 10. Risteilyjä löytää sunnuntai-torstai-välillä hyvin edullisestikin. Tällä kertaa maksoin reissun Traderasta ostamallani kupongilla. Vastaavia on Huuto.netissäkin paljon myynnissä.

Käytämme molempia laivayhtiöitä. Kummallakin on puolensa. Kun vertaa Helsinkiin kulkevia laivoja, Viking Line on usein edullisempi. Isona plussana minulle on Viking Linen laivoissa myös se, että rattaita ei tarvitse laittaa kasaan saadakseen ne hyttiin. Nimittäin siinä vaiheessa, kun Siljalla puran rattaista tavaroita taittaakseni ne kasaan tai vastaavasti kannan ne hytistä käytävälle ja pakkaan kamat uudelleen, lapset ovat jo kaukana. No, Tiita onneksi tottelee ja olisi siellä kaukana vain komentamassa veljeään takaisin, mutta Eekin kanssa homma menee näin: kanna hoitolaukku hyttiin, ota Eeki kiinni ja palauta huutavana hyttiin, ota rattaiden alta vaipat ja vie hyttiin, hae Eeki ja kanna huutavana hyttiin, ota rattaiden alta vaihtovaatteet ja kanna hyttiin, nouda protestoiva Eeki ja vie hyttiin... Vieressä viisi kiinalaista turistia nauramassa ja viemässä lapsilta leluja kädestä, koska siitä saa hauskoja valokuvia. Muistaakseni peräti kaikissa Siljan laivoissa kaikissa hyteissä, joita olen kokeillut (Promenade, A, B, C, E), on oviaukon jälkeen peilipöytä, joihin rattaat (Teutonia Mistral S ja Mountain Buggy Duet mutta ei pikkuinen Bugaboo Bee) jäävät kiinni.

Siljalla on sitten omat plussansa, jotka kompensoivat hintaa ja ahdasta sisäänkäyntiä hyttiin. Serenadella ja Symphonylla - jotka ovat kutakuinkin identtisiä - on molemmissa komea kävelykatu putiikkeineen. Mahdollisesti jopa isomman vaikutuksen minuun on rattaallisena tehneet Siljan laivojen hissit, joita ei kauan tarvitse odottaa, niin monta niitä on. Viking Linen laivaan astuessa saa kyllä odottaa hissien luona tovin jos toisenkin, että pääsee hyttiin.

Lapsilla on selvästi oma suosikkilaiva, ja Tiita osaa asian ilmaistakin. Viking Mariellan leikkipaikalla hän toistelee haluavansa mennä sinne toiseen leikkipaikkaan, sinne, missä on vaaleanpunainen liukumäki. (Mariellan leikkipaikka onkin aika rasittava aikuiselle, vaikka sinänsä hieno - potkuautoja, mutta ei tilaa ajella niillä, huikea temppurata, jossa lapsia on vaikea vahtia, pallomeri, johon pienimmät eivät saa mennä ja jossa isommat lapset hyppivät ylhäältä kiipeilytelineistä pienempien päälle.) Hän haluaa saada Pikku Myyltä oman ohjelmalehden. Hän haluaa nukkua Eekin kanssa minun vieressäni, mikä onnistuu Siljalla työntämällä alapedit yhteen parisängyksi. Suosikkilaivat ovat siis Silja Serenade ja Symphony. Ville Viking -kissa ei herätä ollenkaan samanlaisia tunteita kuin Muumipeikko ja Pikku Myy.

Tällä reissulla testasimme ensimmäistä kertaa Siljan Muumi-diskon. Yökerhossa tanssittiin Pikku Myyn ja Muumipeikon johdolla muun muassa Frööbelin palikoiden tahdissa. Vähän huoletti, onko äänenvoimakkuus liian kova ja muutenkin ympäristö pelottava etenkin Eekille, mutta hän ei missään nimessä halunnut syliin, ei edes pitää kädestä kiinni, vaan käveli ympäri tanssilattiaa peppu ja kädet heiluen.


Muumi-disko oli iso hitti, jota Tiita muistelee vieläkin päivittäin. Diskon jälkeen hän olisi vielä halunnut seurata hahmoja nähdäkseen, minne he menevät nukkumaan. Hänet oli kuitenkin helppo suostutella hyttiin, kun muistutin, että hän pääsee viereeni nukkumaan.

Valot sammutettuani ja lapset peiteltyäni otin Tiitaa kädestä kiinni. Pimeydestä kuului: "Nej hålla! Tiita osaa itse nukkua!" Hyvä on, irrotin otteeni (ja vähän nauroin äänettömästi). Hetken päästä kuului sama ääni: "Mamma, hålla!"

Sekä Siljan että Vikingin laivoilla saa ilmaiseksi lainaan matkasänkyjä ja sängynlaitoja sekä panttia vastaan (jotain 40-50 euroa käteistä) rattaita. Ainakin Siljan laivoilla rattaat saa ilmeisesti viedä myös laivasta ulos, kun käy maissa.

Aamulla Tiita heräsi ja pomppasi heti istumaan, siten kuin elokuvissa herätään pystyyn painajaisista. Tämä ei ollut painajainen. "Tiita tanssii Pikku Myyn kanssa! Pikku Myy halaa Tiitaa!"

Muumi-diskoon toivomme siis pääsevämme toistekin. Vikinginkin laivoja tulee silti todennäköisesti käytettyä. Sanottakoon vielä, että vaikka pisteet Helsinki-Tukholma-välillä menevät mielestäni Siljalle, Viking Line on ykkönen Turku-Tukholma-välillä - joskin uuden Gracen myötä Vikingistä on tullut Siljaa tyyriimpi valinta.

Maissa tuli taas käytyä kirpparilla Pallokalassa. Olin ajatellut vieväni seuraavaksi sinne tavaraa joskus keväällä, mutta pakkohan oli käyttää tilaisuutta hyväksi, kun siellä on nyt Mutsiviikot eli saatoin viedä omiakin vaatteitani myyntiin. On muuten ollut tosi myönteinen kokemus myydä Pallokalassa. Myyntipaikan nättinä pitäminen sisältyy tosiaan hintaan. Ostajille on kelvannut niin 0,50-2 euron halvimmat vauvanvaatteet kuin sitten ne reippaasti kalliimmat haalarit ja tyllimekotkin. Ja kun kysyntää näköjään löytyy hyvin, niin sen myötä tarjontaakin. Joka kerta olen löytänyt jotain kivaa lapsille. Tällä kertaa jopa itselleni löytyi jotain, muun muassa imarteleva ja laadukkaan oloinen Cosin mekko 15 eurolla. Eekille oli tarkoitus ostaa Kuomat, mutta talvikengät viedään kuulemma suunnilleen saman tien, kun ne kirpparille tulevatkin.

maanantai 7. lokakuuta 2013

Sunnuntaikävelyllä

Tänään taidettiin tehdä Eekin ensimmäinen kunnollinen kävelyretki. Aiemmin olen lastannut hänet rattaisiin, kun olemme menneet vaikkapa puistoon. Nyt hänkin pääsi kunnolla jaloittelemaan syksyisessä metsässä. Ilme oli keskittynyt ja iloinenkin.


Kuljettuamme Nyckelvikenin luonnonsuojelualueen halki lapset pääsivät muun muassa silittelemään lampaita. Monenlaista muutakin ihmeteltävää löytyi, kuten lehmiä ja traktori isoine renkaineen. Menimme rantaan heittelemään kiviä, mutta lopetin sen ajanvietteen lyhyeen, kun Eeki oli koko ajan pyrkimässä veteen ja Tiitakin alkoi jo riisua vaatteitaan ja sanoi menevänsä uimaan. Onhan täällä lämmintä, mutta ei nyt sentään ihan niin lämmintä.

Pipot Oikukas, haalari Molo 92 cm, takki Molo 104 cm, kurahousut Ticket 98 cm, Tiitan saappaat Bisgaard, Eekin saappaat Crocs.

Sopii muuten mainiosti yhteen nuo Molon vaatteet ja Oikukkaan farkkutähtipipot. Eeki on onneksi lakannut heittämästä pipoja päästään. Tiitan asuun olisi paremmin sopinut housuiksi ne monesti aiemminkin nähdyt tummansiniset Ticketin välikausihousut, samoin saappaiksikin pikemmin pinkit Crocsit, vaan eipä niitä näkynyt lähtiessä missään. Ovat kai molemmat dagiksessa. Eli eipä niitä kuravaatteita varsinaisesti olekaan lainkaan liikaa, ainakin jos niitä vie päiväkotiin ja jättää sinne. Kurahousut puin tällä kertaa takin päälle, kun housut olivat muuten yläosastaan niin isot. Voisikohan tulkita Eekin ottaneen kasvuspurtin, kun viimeksi haalarin ollessa päällä pohkeiden tähtiheijastimia ei näkynyt lahkeiden poimujen alta ja nyt näkyikin jo puolet?

Paljon näkyi muitakin perheitä sunnuntaikävelyllä. Oli vakosamettihousuja, vaaleita lenkkareita ja tyllihameitakin. Kuitenkin meidän lapsilla oli kotiin palatessa vaatteiden niskaan asti rapaa, mutaa ja syksyn lehtiä, joten eiköhän asuvalinta osunut sikäli nappiin.

torstai 3. lokakuuta 2013

Sees syys

Hyytävä tuuli tyyntyi, ja tällä viikolla on taas ollut seesteisen aurinkoista ja lämmintäkin, päivisin +10 astetta. Ulos ei ole tarvinnut niin paljon pynttäytyä. Viime viikolla piti pukea sekä välikausivaatteet että villaa, tällä viikolla on voinut valita joko tai.

Neulehattu The North Face, villapaita mummin kutoma, safaritakki Mini Rodini 80/86 cm.

Talvivaatteitakin ollaan päästy testaamaan pikaisesti parvekeolosuhteissa leluilla ja maidolla motivoiden. Tiitaa ei nyt näy kuvissa, mutta hän on oma-aloitteisesti sovitellut myös pikkuveljensä vaatteita ja on jo moneen kertaan hehkuttanut, miten hän lumen tullessa menee pulkan kyytiin ja ottaa Eekin syliin. Mahtuuko kaksi lasta istuimelliseen vauvapulkkaan, vai pitääkö siis nyt hankkia myös uusi pulkka?

Vasemmalta: Molo Pyxis Sub Yellow 86 cm, CTH Minin Carl-hattu, Rodinin musta välikausihaalari, H&M:n parka 92 cm, PO.P:in hattu 48/50.

Lapuista huolimatta tuo Pyxis-haalari ei ole uusi vaan uudenveroinen käytetty, ostettu Facebookin kirppisryhmästä. Lumettomille keleille löytyy samankokoinen sininen Polaris, joka istuu Eekille paremmin. Pyxis-malli tekee hänestä paljon rotevamman näköisen. 

CTH Minin Carl-hatussa kokoarvio meni kohdilleen. 52 cm hattu sopii hyvin Eekin 51 cm päähän, ja voi jopa olla, ettei hän välttämättä heitä sitä päästään talvella. Carl-hattuja on muuten edelleen alessa Oii Designilla.

Olen iloinen, että muistin tuon viime talven H&M:n tosi kauniin ruskean karvareunuksisen parkatakin ja vielä satuin löytämään sen käytettynä - budjettiversio Mini Rodinin tämän syksyn pandatakista. H&M:llä on myös tänä syksynä myynnissä poikien puolella hyvännäköisiä parkatakkeja vihreänä ja sinisenä.

Noiden PO.P:in fleecevuorattujen neulehattujen koko ilmeisesti vaihtelee. Meillä on punainen ja vihreä 48/50. Näistä vihreä oli liian pieni Eekin 51 cm päähän, ja punainen vähän liian iso. Sen sijaan Tiitalle (54 cm) se on hyvä. Mustankin ostin käytettynä samankokoisena. Saa nähdä, kenelle se sopii, jos kenellekään.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...